Milloin asiayhteydestään irrotettu lause muuttuu sisällöltään uudeksi ja tuoreeksi?
Lause muuttuu heti kun sillä ei ole viitekehystä. Jokainen lukutilanne luo sille uuden viitekehyksen. Lause ei automaattisesti muutu tuoreeksi, vaan kun se tuodaan osaksi sellaista asiaa, jossa lausetta ei ole totuttu näkemään, se muuttuu tuoreeksi, jos se lisää tekstiin uusia merkityksiä ja tuottaa lukijassa tuntemuksia. Irrallista lausetta voi tuoreuttaa vaihtamalla siinä oleva sana odottamattomampaan, vaihtamalla lauseen näkökulma jne. Kaikki tuore ilmaisu tuottaa lukijassa tunnetta. Tutut ilmaisut eivät sitä tuota.
Milloin lainauksen ja uuden runon raja hämärtyy?
Lähtökohtaisesti lainaus ei voi olla koko runo. Lainaamista käsitellään tekijänoikeuslaissa. Uusi runo ylittää teoskynnyksen, kun se on omaperäinen ja ainutlaatuinen, ei plagiaatio. Lainauksen ja uuden runon raja hämärtyy ehkäpä silloin kun lainaus puetaan muotoon, jossa se saa useampia merkityksiä, esim. antamalla sille otsikko tai jakamalla se säkeisiin eli kun lainauksen merkitys muuttuu. Selkeä raja on silloin kun lainauksen merkitys kirjoitetaan uudella tavalla eli sama sanoma, mutta uusilla sanoilla. Lainausta käytettäessä oma teksti pitää olla laajempi kuin lainaus. Parodia ja pastissi eivät ole plagiaatteja.
Miten saada eri asiayhteyksistä irrotetut lauseet kommunikoimaan keskenään?
Tunnista lauseiden välillä oleva uusi asiayhteys. Hahmota runokokonaisuus valmiista raakatekstistä ja tee valintoja niin, että runosta tulee kaikin puolin tasapainoinen.
Yksi kommentti artikkeliin “Kinkkisiä kysymyksiä”
Syntyjää olen Savukoskelta
Reijo Hannula