Ilmaston viileneminen vaikutti pronssikauden vaihteessa laajalla aluella mm. niin Volgan mutkassa kuin Baltiassakin. Mahdollisesti juuri sen vuoksi länsiuralilaisia heimoja alkoi siirtyä asuinalueiltaan kohti länttä. Viileneminen muutti riistasta runsaat sekametsät riistasta niukiksi havumetsiksi. Se on ajoitettu alkaneen 1900 eaa. ja päättyneen Suomenniemen järviseudulla 1500 eaa. ja Baltiassa 1200 eaa. Kun länsiuralilainen heimo saapui Vuoksea seuraten Suomenniemen järviseudulle joitain vuosisatoja sukulaisiaan saamelaisten esi-isiä ennen, pian 1500 eaa. jälkeen, oli alue ollut kivikautisesta metsästäjä-keräilijäväestöstä pitkään tyhjänä. Uudet asukkaat harjoittivat tekstiilikeramiikan valmistamista. Väestö on yhdistetty Tomitsan tekstiilikeramiikan tekijäksi. Sen vaikutuspiiri ulottui Karjalasta Savoon. Tulokkaat elivät hyvin samantapaisesti kuin kivikautinen väestö heitä ennen eli kalastuksella, pyynnillä ja kaskeamalla pienimuotoisesti, mikä liennyt yleistä kivikauden ja pronssikauden ihmisillä. Tuon ajan ihmiset elivät liikkuvaa elämää. Siksi aiemmin kalliomaalaukset ja niiden jälkeen lapinrauniot toimivat väestöjen kiinnekohtina luonnossa.
Lapinrauniorituaali, joka lopulta korvasi kivikauden aikaisten kalliomaalausten rituaalisen käytön, alkoi jo kivikaudella ennen länsiuralilaisen kansan saapumista. Nämä omaksuivat edeltäjien kiviröykkiörakentamisen. Lapinraunioita kasattiin järvenrantakallioille ja asuinpaikat rakennettiin niiden lähelle. Asuinpaikoista on löytynyt tekstiilikeramiikkaa. Lapinrauniot taas eivät ole sisältäneet pronssiesineitä, hiottuja kiviesineitä tai keramiikkaa, vaan satunnaisesti kvartsi-iskoksia ja palannutta luuta. Uhratut esineet liittyivät rituaaliseen toimintaan.
Kivikauden saviastioiden raaka-aineena käytetystä asbestista luovuttiin tekstiilikeramiikan aikana. Saven sidosaineena käytettiin etupäässä kivimurskaa. Astian muoto ja koristelu muuttuivat aiemmasta mallista hieman. Punamultahaudat korvautuivat kuoppapolttohaudoilla. Saimaan alueella pronssia käytettiin harvoin ja satunnaisesti. Koko Skandinavia ja Baltia puhumattakaan monista muista alueista, joihin on päästy keskeisiä jokiväyliä, kuten Oka- ja Kama-jokia pitkin, oli muodostanut idän pronssikulttuurin kauppareittien vaikutuspiirin moneen suuntaan. Sitä kutsutaan Seima-Turbino-ilmiöksi. Ensimmäiset pronssiesineet saapuivat Suomenniemen kaakkoiskulmaan 1900 eaa.
Saamelaisten esi-isät saapuivat Karjalankannakselle ja Saimaan alueelle 1000 eaa. He elivät rinnan ja vuorovaikutuksessa vanhemman länsiuralilaista kieltä puhuvan väestön kanssa 500 vuotta. Tulokkaat omaksuivat mm. vesistöihin liittyviä lainasanoja ja kulttuurivaikutteita.
Lähteet:
Valter Lang: Homo Fennicus, SKS 2020, s. 104.
http://www3.lappeenranta.fi/museot/museo/www/esi_aika.html
https://kalmistopiiri.fi/2019/09/01/hameen-vaeston-esihistorialliset-juuret/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Seima-Turbino-ilmi%C3%B6
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/27431
Jätä kommentti