Saamelaisten esi-isät kulkivat samoja luontaisia vesiväyliä kuin heitä edeltäneet väestöt metalli- ja kivikaudella.
Lyhin reitti Vuokselta Jäämeren rannoille vie seuraavien vesistöjen kautta: Suur-Saimaa —> Oulujärvi —> Vuokkijärvi (Suomussalmi) —> Kivijärvi —> Yli-Kuittijärvi —> Muojärvi (Kuusamo) —> Paanajärvi —> Yli-Kitkajärvi —> Kemijärvi —> Kemijoki —> Kitinen / Luirojoki —> Inarijärvi —> Varanginvuono. Pohjoissuunnan lisäksi vesireitit suuntautuvat länteen ja itään.
Suur-Saimaalta saamelaisten esi-isät kulkivat Päijänteelle ja edelleen Näsijärvelle. Tämä leviämissuunta oli kantasaamea puhuville ensimmäinen. Päijänteeltä ja Näsijärveltä oli pääsy Kokemäenjokilaaksoon ja Merenkurkkuun. Lounaisrannikolta saamelaisten esi-isät purjehtivat Pohjanlahden yli Keski-Skandinaviaan. Suur-Saimaalta he saattoivat siirtyä myös itään Laatokan pohjoispuolelle.
Oulujärveltä saamelaisten esi-isät kulkivat jokea pitkin Perämeren pohjukkaan, Tornionjokilaaksosta ja sen sivujoelta aina Norjanmeren rannikolle ja Kemijoelta ja sen sivujoilta Ylä- ja Itä-Lappiin. Kiertämällä Perämeren pohjukan he etenivät Luulajanjoelle ja muualle Skandinaviaan. Oulujärveltä oli kaksi jokiyhteyttä Vienanmeren rannikolle (Kemiin). Siitä pohjoiseen he käyttivät seuraavia vesiväyliä:
– Paanajärvi —> Pääjärvi —> Kantalahti
– Kemijoki —> Tenniöjoki —> Tuntsajoki —> Koutajärvi —> Kantalahti
– Kemijoki —> Nuortijoki —> Tulomajoki (Kuola).
Saamelaisasutuksen äärirajoja ovat näiden vesiväylien perimmäiset seudut. 300-luvulle tultaessa saamelaisten esi-isät asuttivat Suomenniemen itämerensuomalaisten lounaiskolkkaa lukuunottamatta. Levittäytymisen seurauksena varsin yhtenäinen kielialue alkoi murteistua.
Saamelaisten esi-isien Suomenniemen kulmalle saapumisesta alkaen nousi myös Laatokan ja Äänisen eteläpuolella asuvia muita esisaamelaisia ryhmiä Aunuksen kannaksen kautta Vienan suuntaan.
Lähteet:
Saipio, Jarkko, Kaakkois-Suomen lapinraunioiden ikä ja kulttuurikonteksti, 2011, Pro gradu -tutkielma, s. 89–90. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/27431
Suomi yleiskartta 1840: http://timomeriluoto.kapsi.fi/KARTAT/Koko Suomi/Suomi yleiskartta 1840.jpg
Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia II, s. 23
Jätä kommentti