G. A. Anderssonin keräämistä muisteluksista Kemikylässä 1880-luvun alussa voi huomata, että siellä tunnettiin kylien muodostuminen legendan esittämällä tavalla. Tiedettiin, että saamelaisia oli seudulla asunut ammoin, mutta uudisasukkaat olivat rakentaneet kylien kantatalot. Tähän liittyen Sallan rovasti ja sukututkija Erkki Koivisto oli noudattanut samaa ajatuskulkua. Hän oli kirjannut jokaisen Sodankylän, Sompion ja Kemikylän suvun alkaneen uudisasukkaasta. Koivisto oli rakentanut sukututkimuksessaan talonpoikaisen Itä-Lapin alun. Saamelaiset olivat sulautuneet suomalaisiin ja lakanneet olemasta. Tässä käsityksessä oltiin yleisesti. Pitkään vaikuttaneen mielikuvan taustalla Anderssonin kohtaamat muistelijat olivat pitäneet itseään suomalaisina eivätkä saamelaisina.
Erään Anderssonin keräämän tarinan mukaan kaksi venekuntaa lähti sauvomaan kilpaa Kemijärveltä. Tarina jatkuu: Toinen venekunta Tenniöjoelle tultuaan nousi ja nousi, kunnes pääsi nykyiseen Nousun kylään saakka. Täällä venekunta nousi maihin ja perusti talon, jota alettiin kutsua Nousuksi. Tarinan mukaan Nousun sukua oli pidetty juuriltaan suomalaisena ja uskotun tulleen Kemijärveltä. Jopa Nousu-nimikin oli saanut kansanomaisen selityksen.
Nykyään tiedetään, että saamelaisista polveutuneet Kemikylän asukkaat olivat ottaneet talonpoikaisen elämäntavan tukemaan omaa elinkeinoaan 1700-luvulla. Vielä 1790-luvulla esim. Värriöjoen suulla asunut saamensukuinen Martti Martinpoika Nousu oli nojautunut huomattavasti vähemmän talonpoikaiselinkeinoon kuin 60 vuotta aikaisemmin Ulmajansuunmaalla asunut uudisasukas Matti Erkinpoika Karppinen. 1850-luvulla pidetyt uudisasukkaista ja saamelaisista polveutuneiden talot olivat varustuksiltaan samanlaisia. Elinkeinojen kaltaistumisen lisäksi suvut olivat ehtineet sekoittua keskenään. Sotien jälkeen vanhan elämäntyylin tarvekalut ja muut esineet heitettiin maakuoppaan ja tilalle otettiin nykyaikaisia välineitä; heitettiin maakuoppaan esineitä, jotka nykyään symboloisivat saamelaisuutta, ja liityttiin vielä kiinteämmin osaksi yleissuomalaista maatalouskulttuuria. Elettin ajassa ja valinnoilla helpotettiin elämistä. Se oli arvovalinta, vaikka sitä ei sillä tavalla ajateltu.
Saamelaisjuurien unohtaminen on kestänyt vuosisatoja. Niiden elvytys on kestänyt kolmekymmentä vuotta. Ihminen on juuriensa summa.