Idän kauppiaat olivat kulkeneet tunnettuja Vienanmereen laskevia jokiväyliä jo kauan ennen saamelaisaikaa. Kivi- ja metallikauden aikana tuontitavaroita olivat piikivi, pronssi- ja rautaesineet, kuten tarve-esineet, työkalut ja korut. Ensimmäiset rautaesineet saapuivat permiläisestä Ananjino-kulttuurista Vienanmeren eteläpuolen kauppareittiä pitkin 800 eaa. alkaen.
Rautaesineiden valmistustaito omaksuttiin Karjalasta Pohjois-Fennosskandiaan 600–500 eaa. Niiden valmistukseen käytettiin yksinkertaista sulattouunia, joka koottiin laakakivistä. Uunissa poltettiin myös savea punamullan valmistamiseksi. Vanhimmat löydetyt pelkistysuunit tiedetään Kajaanin, Rovaniemen Kemijärven ja seuduilta. Ne on ajoitettu vuosille 300–200 eaa. Samanlaisia uuneja tunnetaan myös Itä-Karjalassa. Lounais-Suomen itämerensuomalaisessa rannikkokulttuurissa raudanvalmistus otettiin käyttöön vasta ajanlaskun taitteen jälkeen.
Lapissa saamelaisten kohtaama kivikautinen väestö oli jääkauden jälkeen eri aikoina alueelle siirtyneiden väestöjen jälkeläisiä. Saamelaiset, jotka olivat saapuneet heidän joukkoonsa pienissä ryhmissä pitkällä aikavälillä, omaksuivat heiltä mm. peuran kuoppapyynnin ja tiettyjä rituaaleja. Kivikautinen väestö sulautui, toisaalta joutui väistymään syrjemmälle länteen ja pohjoiseen. Joitain lainasanoja siirtyi rinnakkainelossa saamen kieleen.
Rautaesineistön valmistus päättyi saamelaisten tulon aikaan noin 300 jaa. 800-luvulle saakka arkeologiset löydöt olivat vähäisiä. Ne olivat muualta saatuja ja tuotuja. Saamelaiset lienevät tehneet Lapissa vaihtokauppaa eteläisen Skandinavian maatalousyhteisöistä saapuneiden eränkävijöiden kanssa. Käytäntöä jatkoivat viikingit 800-luvulta alkaen. Nämä olivat kiertäneet veneillään pohjoista rannikkoa ja laskeutuneet Kuolassa Tulomajokea pitkin Lappiin. Viimeistään 1100-luvulla hämäläisten perustaman siirtokunnan asukkaat, joita kutsuttiin kveeneiksi eli kainulaisiksi, kävivät kauppaa ja verottivat saamelaisia Tornionjoki- ja Kemijokilaaksoissa. Turkiksia oli aloitettu vaihtamaan rautaesineisiin myös eteläisellä Suomenniemellä joitain vuosisatoja aikaisemmin. Saamelaiset asuttivat Karjalan viikinkiajan alussa. 1000-luvulta alkaen karjalaisten laajennettua vaikutusaluettaan saamelaisten alueelle idän turkiskauppiaat hakeutuivat Lapin erämaihin.