Vuoden 1740 maakirjassa mainittiin viisi verolappalaista, jotka vielä käyttivät asuinkenttiä harjoittaessaan lappalaiselinkeinoa. Heistäkin Martti Hannunpoika Nousu asui käytännössä poikansa savussa Kehtomaalla. Kemikylä liitettiin Sodankylän hallinnolliseen pitäjään vuonna 1747. Vuonna 1749 annetun Lapinmaan kolmannen ohjesäännön seurauksena lappalaiset alkoivat siirtyä laiskasti kylämuotoiseen asumiseen, maanviljelykseen ja karjanhoitoon. He maksoivat edelleen lapinveroa. Vuonna 1760 lapinvero oli vaihtunut talonpoikien maksamaan maaveroon.
1750-luvulla Kemikylä sai niukanlaisesti uusia tulokkaita. Kemikylän rippikirjojen mukaan heitä oli tullut ainoastaan kolme miestä: Antti Antinpoika Suva avioitui Hannu Leskenin toisen tyttären Saaran Kanssa. He muuttivat Kemijärvelle vuonna 1753. Sompiolainen Pekka Antinpoika Musta avioitui Martti Nousun tyttären Kaisan kanssa ja he muuttivat vuonna 1754 Kuolajärvelle. Sodankyläläinen Juho Pekanpoika Martin avioitui Ulmajansuunmaalla asuneen Matti Hannunpoika Nousun lesken Marketta Ollintyttären kanssa vuonna 1758. Pari vuotta vaimonsa kuolemasta hän muutti Unariin vuonna 1775.
Kemikylän maakirja vuodelta 1759:
– nimismies Martti Martinpoika (Nousu)
Martti Nousu (1713–1790) isännöi Nousun savua Kehtomaalla.
– Hannu Matinpoika (Nousu)
Hannu Nousu (1700–1760) oli Ulmajansuunmaan Nousun savun vanha isäntä.
– Juho Martin
Juho Pekanpoika Martin (1714–1798) oli Hannu Nousun Matti-pojan lesken toinen puoliso. Mahdollisesti hän oli asunut asunut jonkun nurkissa vielä 1763, koska vielä silloin hänellä ei ollut omaa savua kuin vasta 1767 maakirjan mukaan.
– Pekka Pekanpoika (Värriö)
Pekka Värriö (1728–1803) oli Värriön savun isäntä Pikkuarajärvellä.
– Juho Hannunpoika (Nousu)
Juho Nousu (1724–1801) sai Ulmajansuunmaan Nousun savun, koska hänen isoveljensä Matti oli menehtynyt vuonna 1756.
– Hannu Hannunpoika (Nousu)
Hannu Nousu (1731–1786) oli kotoisin Ulmajansuunmaan Nousun savusta. Hän oli Nousun tilasta erotetun Törmäsen isäntä vuodesta 1758.
– Antti Martinpoika (Nousu)
Antti Nousu (1733–1772) oli muuttanut Kehtomaalta Värriöjokisuulle nykyisen Martinkylän paikalle.
– Martti Martinpoika (Nousu)
Nuori Martti Nousu (1735–1808) harjoitti lappalaiselinkeinoa vuonna 1759 ilmeisesti Kehtomaalta käsin.
– Paavo Matinpoika Halonen
Paavo Halonen (1724–1789) alkoi asuttaa Savukoskenniskaa vuonna 1758 muutettuaan Värriön savusta, jossa oli työskennellyt renkinä.
Vuoden 1759 maakirjassa nimetyt henkilöt oli kirjattu lappalaisiksi. Vasta vuonna 1763 savunpitäjät kirjattiin uudisasukkaiksi. Uusia savunpitäjiä siihen mennessä:
– Olli Hannunpoika (Nousu)
Ulmajansuunmaalta saapunut Olli Nousu rakensi Kuoskun savun Tenniöjoen varteen noin vuonna 1760.
– Matti Martinpoika Nousu
Matti Nousu rakensi savun Värriöjokisuuhun nykyisen Martinkylän paikalle viimeistään vuonna 1763.
Muita 1763 maakirjassa mainittuja henkilöitä: kuusamolainen Antti Suvan ja Saara Leskenin vanhin poika Antti Antinpoika Suva, Olli Hannunpoika Wuolo ja taloton renki Heikki Pekanpoika Värriö, joka oli Pekka Värriön veli.
Lähteet:
Kemikylän maakirja 1759: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001849_00034#?c=&m=&s=&cv=33&xywh=-227%2C-471%2C5589%2C5045
Suur-Sodankylän historia II: 30 ja 32.
Jätä kommentti