Tornissa

Marja-Liisa Vartion runo “Tornissa” teoksesta Runot ja proosarunot.

Vartion runon keskeisiä asioita ovat vertikaalinen suunta ja kiertäminen, pyöreä muoto sekä laulu. Torni on pystysuuntainen rakennus, usein pyöreän muotoinen. Tornin kerrotaan olevan kaivo (”se oli kivijärkäleistä ladottu kaivo”), joka on muodoltaan samanlainen, mutta maan alla. Tällöin maanpinta rinnastuu runossa kaivoveden pintaan. Aloituslause on puheen tapaisesti ilmaistu. Sen merkitys olisi ’lyyrinen minä oli tornissa ja sen sisällä oli kaivo ja kaivossa kaloja’. Toisaalta ”Minä olin tornissa ja tornin sisällä,” ensimmäinen pilkku erottaa toisenlaisen merkityksen. Sen mukaan lyyrinen minä oli torni (tornin sisällä tarkoittanee mieltä). Pyöreä kaivo jungilaisen ajattelun mukaan edustaa Itseä (ihmisyyden ydin). Vesi edustaa piilotajuista puolta. Värikkäät kalat, jotka kehoillaan toistivat pyöreää muotoa ovat lyyrisen minän eri puolia. Kalat nousivat pystyyn niin kuin on kaivo ja torni ja katsoivat suoraan lyyrisen minän silmiin eli pupilleihin, joiden muoto on pyöreä. Asetelma kertautuu runossa monesti. Laulu on oman Itsen ääntä. Silmä, torni tai kaivo voivat olla runon motiivi.

Jätä kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *