Vertaan kolmen 1600-luvulla painetun Kemin Lapin kartan merkintöjä saamelaisasutuksesta. Käytän ruotsalaisen kartografin Andreas Bureusin laatimaa Lapin karttaa vuodelta 1611, Olof Treskin laatimaa Kemin Lapin karttaa vuodelta 1642 ja Janszoon Blaeun Pohjoismaiden karttaa vuodelta 1666. Karttamerkintöihin on syytä suhtautua tietyllä väljyydellä. Karttojen mittakaava on vääristynyt, suunnat suurpiirteisiä ja nimeäminen epävarmaa. Karttoihin on piirretty pääuomien lisäksi suurimmat sivujoet ja niiden varrella oleva asutus. Vuoden 1662 kartta on kopioitu vuoden 1611 kartasta. Sen sijaan niissä on eroavuuksia vuoden 1642 karttaan, joka on yksityiskohdiltaan näitä tarkempi.
Maanselän talvikylä on vuoden 1642 kartassa sijoitettu Kusingojärven eli Kuusamojärven itäpuolelle. Vuoden 1611 kartassa kylä on sijoitettu Kuusamojärven länsipuolelle. Vuoden 1662 kartta on siinä kohdassa korostetun valtion rajaviivan vuoksi vaikea hahmottaa. Maanselän viimeinen talvikylä sijaitsi Oijusluomalla, Kuusamojärven pohjoispuolella.
Kitkan talvikylä on vuoden 1642 kartassa sijoitettu Kitkajärveen työntyvän laajan niemen kärkeen. Sillä alueella sijaitsee Talliskotalampi, jonka luota on löydetty kylän jäänteet. Vuosien 1611/1662 kartoissa talvikylä oli sijoitettu paikalle, jonka voi nykyajan kartasta tunnistaa Ala-Kitkan ja Kallunkijärven väliseksi alueeksi.
Kuolajärven talvikylä on vuoden 1642 kartassa Salla- ja Kuolajoen yhtymäkohdassa eli Sallansuussa. Sen sijaan vuosien 1611/1662 kartoissa kylä on sijoitettu Tenniöjärven pohjoispuolelle Venäjän rajan tuntumaan. Kartoissa Kuolajärven ja Tenniöjärven nimet olivat vaihtuneet keskenään. 1700-luvun vaihteessa Kuolajärven talvikylä sijaitsi Peterinselässä, likellä Sallansuuta.
Kemikylän talvikylä on sijoitettu vuoden 1642 kartassa Kemijoen ja siihen laskevan Arajoen pohjoispuolelle. Todellinen sijainti oli siitä hieman itään, Kyläseljässä. Vuosien 1611/1662 karttoihin ei oltu piirretty lainkaan Arajokea. Kylän sijainti oli Kemijoessa ylempänä, Vuottujoen (ylemmän sivujoen) ja Värriöjoen (alemman sivujoen) välissä, mutta kartassa se oli sijoitettu väärälle puolelle Kemijokea. Perimätiedon mukaan Pitkän vihan aikainen talvikylä oli sijainnut Murharovassa. Kartta on puutteellinen, esimerkiksi siitä puuttuu kokonaan Tuntsajoki, joka sijaitsi rajan tuntumassa Venäjän puolella, sekä Nuortijoki, kartassa kokonaan Venäjän puolella, oli nimetty Hirvasjoeksi. Nuortijoki, Sotajoki, Vuottujoki ja Kemijoki on ikivanha vesireitti Kuolan ja Itä-Lapin välillä. Kemikylä sai pitää omat markkinansa 1670-luvulta alkaen. Sitä ennen kemikyläläiset kävivät Sompion markkinoilla.
Sompion talvikylä on vuoden 1642 kartassa sijoitettu Rurajoen eli Luirojoen ja Arajärven välille, joka vastaa Seitajärven Kyläseljän sijaintia. Siellä pappi Gabriel Tuderus käännytti sompiolaisia kovin ottein 1670-luvun vaihteessa. Vuosien 1611/1662 kartoissa talvikylä on sijoitettu Koitelaisen kaakkoispuolella sijaitsevan Luirojoen mutkaan. Kartoissa mutkan kohdalla on virheellisesti tulkittu olevan laaja vesistö. Sen läntinen ranta noudattaa Luirojokea ja itäinen ranta Pessijokea ja siihen laskevaa Neitsetojaa. Talvikylä olisi sijainnut tämän vesialueen itäpuolella.
Sodankylän talvikylä on vuoden 1642 kartassa sijoitettu Vaalajärven ja Jeesiöjoen välille. Sen sijaan vuosien 1611/1662 kartoissa kylä on Vaalajärven itäpuolella. Ne saattavat merkitä samaa paikkaa. 1611/1662 -kartta eroaa vuoden 1642 kartasta siinä, ettei Jeesiöjokea oltu piirretty siihen lainkaan. Vuonna 1689 rakennettiin Kyläsiljossa sijainneen Sodankylän siidan viimeisen talvikylän paikalle kirkko Jeesiöjoen ja Kitisen yhtymäkohtaan. Se tunnetaan nykyään Sodankylän vanhana kirkkona. Kirkkoa kaavailtiin ensin Sompion Seitajärvelle, mutta sen asukkaat olivat vastustaneet hanketta.
Kittilän talvikylä on vuoden 1642 kartassa sijoitettu Lågusjoen eli Loukisen äärelle. Sen sijaan Vuosien 1611/1662 kartoissa kylä on sijoitettu Kapsajoen itäpuolelle. Kartat poikkeavat toisistaan siinä, että Kapsajoki laski aivan oikein Loukiseen vuoden 1642 kartassa, kun vuosien 1611/1662 kartoissa kumpikin joki laski Ounasjokeen. Kittilän talvikylä siirrettiin viimeisen kerran Kaukoseen Ounasjoen varrelle 1600-luvun puolessa välissä.
Peltojärven talvikylä on sijoitettu molempiin karttoihin yhtäläisesti eli Ounasjoen latvoille. Peltojärven siita siirrettiin Kemin Lapista Tornion Lappiin vuonna 1642.
Inarin talvikylä on vuoden 1642 kartassa sijoitettu Paatariin Solojärven kautta laskevan Juutuanjoen pohjoispuolelle ja vuosien 1611/1662 kartoissa saman joen eteläpuolelle. Viimeinen Inarin talvikylä sijaitsi Ison Pielpajärven rannalla, jonne rakennettiin Inarin ensimmäinen kirkko vuonna 1648. Se sijaitsee kymmenisen kilometriä Juutuanjoesta koilliseen.
Kartoista huomataan, että talvikylien kohdalla on joko pientä tai suurta poikkeamaa. Kartan tekijät eivät kuitenkaan tehneet virhettä, vaan talvikylien paikat ovat vaihtuneet. Vuoden 1611 kartta edustaa 1500-luvun Kemin Lapin talvikylien sijainteja, vuoden 1642 kartta edustaa 1600-luvun talvikylien sijainteja ja maastoista löydettyjen talvikylien jäänteet ovat viimeistään 1700-luvun alusta.
Suuria karttojen poikkeamia on Kuolajärven, Sodankylän ja Kittilän siitojen talvikylien kohdilla. Kuolajärven 1500-luvun talvikylä sijaitsi Tenniöjärven pohjoispuolella. Kylän vaikutusalue rajautui Venäjän puolella oleviin kolttakyliin sekä Kemikylän pohjoisosiin. Kemikylää perustettaessa alueella asui jo Kuolajärven saamelaisia, jotka olivat saapuneet Värriöjokea pitkin Tulppioon. Talvikylän siirto Sallansuuhun siirsi kylän painopistettä Kuolajärvellä etelämmäs. Sen aikana esim. Saija sai ensimmäisen asukkaansa. Sodankylän siidan talvikylä sijaitsi 1500-luvulla ja vielä 1600-luvun puolivälissä Vaalajärven ja Jeesiöjoen välissä. Kylän painopisteen ollessa lännessä vuorovaikutus Kittilän siidan kanssa liennyt kiinteämpi verrattuna siihen, jossa talvikylä siirrettiin Sodankylän kirkonkylän kohdalle – varsinkin kun Kittilän siidan talvikylä sijaitsi Loukisen tai Kapsajoen varrella.
Lähteet:
http://runeberg.org/img/ymer/1901/tafl2.1.jpg
http://lapinkavijat.rovaniemi.fi/vanhatkartat/pages/MAP1642.html
http://lapinkavijat.rovaniemi.fi/vanhatkartat/pages/MAP1662-2.html
https://www.luontoon.fi/salla/historia
https://sites.google.com/site/pitkasuku/saamelaiset/historia
https://muinainensuomi.foorumi.eu/viewtopic.php?f=7&t=3132
https://www.wikiwand.com/fi/Kuolio_(Kuusamo)
https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=758010035
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5216
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2142
Jätä kommentti