Kirjoitettu Ei kommentteja artikkeliin Uralilaiset kansat

Uralilaiset kansat

Ennen kuin saamelaiset olivat saapuneet  Karjalan kannakselta Suomenniemelle ja heidän serkkunsa lopilaiset  Valkeajärven ympäristöstä Karjalaan, oli heidän jälkeensä jäänyt väestöä Volgan mutkaan ja Ural-vuoren taakse Länsi-Siperiaan. Volgan mutkasta oli kääntynyt toinen joukko Okajoelle. Tämä joukko oli itämerensuomalaisten esi-isiä.

Permiläiset siirtyivät kohti pohjoista. Marilaiset ja mordvalaiset säilyttivät kielensä, vaikka joutuivat venäläisten vaikutuspiiriin, sen sijaan muromalaiset, metseräläiset ja merjalaiset venäläistyivät keskiajalla. Lopiaiset ja saamelaiset siirtyivät Ylä-Volgalta Valkeajärven seudulle ja Karjalankannaksen tuntumaan. Lopilaiset karjalaistuivat 1500-luvulla, saamelaisia eli samaan aikaan Savon korkeudella ja ylempänä. Olhavan tšuudit sulautuivat venäläisiin keskiajalla. Itämerensuomalaisista osa nousi Itämeren yli Suomenniemen lounaiskolkkaan, jossa se kohtasi  germaaniväkeä sekä saamelaisia. Tulokkaista osa siirtyi Ahvenanmaan kautta Keski-Skandinaviaan ja pääväestö levittäytyi vähitellen rannikkoa pitkin ylös sekä kohti Karjalankannasta että Valkeajärven seutua.

Uralilaisten kansojen kehdot

⦁ Siperia: samojedikieli eriytyi alkukodista itään 4000 eaa.
⦁ Alkukoti Länsi-Siperiassa: hantien ja mansien muinainen asuinseutu Ishim-joen kummallakin puolella.
⦁ Ural-vuori: unkarin kieli eriytyi 2400 eaa. Vielä 800-luvulla jaa. unkarilaiset asuttivat Ukrainan lounaisosia.
⦁ Volgan mutka: permin kieli eriytyi 1900 eaa., marin kieli eriytyi 1700 eaa., mordvan kieli eriytyi 1500 eaa.
⦁ Ylä-Volgalta Valkeajärvelle ja Karjalankannakselle (havumetsävyöhyke): merjalaiset, lopilaiset, saamelaiset ja Olhavan tšuudit. Väestö oli metsästäjä-keräilijöitä. Karjalankannas ja Kaakkois-Suomi: Saamen kieli eriytyi 1000 eaa.
⦁ Volgalta Okajoelle, Moskvajoelle ja Väinäjoelle (lehtimetsävyöhyke): itämerensuomalaiset saavuttivat Balttian 800 eaa. He harjoittivat maanviljelyä ja karjanhoitoa.

Lähteet:
Valter Lang: Homo fennicus, SKS 2020
Grünthal, Heyd, Holopainen jne.: Drastic demographic events triggered the Uralic spread
Muinainen Suomi: https://muinainensuomi.foorumi.eu/viewtopic.php?f=9&t=3075

 

Kirjoitettu Ei kommentteja artikkeliin Karjalan asuttaminen

Karjalan asuttaminen

Saamelaisten esi-isien alkukotina pidetään Laatokan ja Äänisen eteläpuolella olevaa aluetta, joista käsin heimo levittäytyi Karjalankannaksen kautta koilliseen Suomenniemeen sekä  Aunuksen kannaksen kautta pohjoiseen Vienan suuntaan 1000 eaa. vaiheilla. Alkukodista länteen asui muitakin heimoja, kuten länsiuralilaisia tšuudeja tai  karjanhoitoa ja maanviljelyä harjoittavia itämerensuomalaisia heimoja, germaaneja ja heidän alapuolellaan baltteja ja slaaveja. Ehkä väestöjen paljous (resurssien jakaminen) ja liikkuvuus sai osan saamelaisten esi-isistäkin liikkeelle. Pitkän ajan kuluessa eteenpäin siirtyessään he sulauttivat itseensä vastaantulevia harvalukuisia heimoja.

Kun itämerensuomalaiset rantautuvat satojen vuosien aikana Viron rannikolta Lounais-Suomeen, kohtasivat he siellä germaaneja, jotka sulautuivat yhä isonevaan tulokasväestöön. Tämä väestö siirtyi Varsinais-Suomesta Satakunnan kautta sisämaahan Hämeeseen, josta se suuntautui kohti Karjalankannasta (600–700 jaa.), Savoa (700–1000 jaa.) ja Laatokan eteläpuolta Vepsään (800–900 jaa). Valtaosa tuolla alueella asuneista saamelaisista, tšuudeista ja merjalaisista sulautuivat tähän joukkoon. Tässä jatkumossa kehkeytyivät karjalan-, inkeroisten- ja vepsänkielet. Vepsäläiset laajensivat alueitaan Valkeajärvelle sekä Ääniselle. Se johti osan saamelaisista siirtymään Äänisen pohjoispuolelle.

Karjalan asutus levittäytyi pohjoiseen saamelaisten maille Vienanmeren rannoille ja luoteeseen, jossa se kohtasi saamelaista ja hämäläistä väestöä, lisäksi karjalaiset levittäytyivät vepsälaisten alueille 1200–1300 luvuilla. Karjala liitettiin Novgorodin valtioon 1270. Inkeri ja Vatja venäläistyivät, samoin länsiuralilaisista ryhmistä ainakin tšuudit ja merjalaiset slaavien laajentuessa koilliseen ja itään. Novgorod oli suomalais-ugrilaisten heimojen ja rusien muodostama valtio. Suuri osa saamelaisista vaihtoi kielensä karjalaan tai venäjään ja sopeutuessaan valtaväestöön he kävivät harjoittamaan talonpoikaisuutta. Osaa taas karjalaiset työnsivät sisämaahan. 1700-luvulla saamelaisasutusten tilalla oli karjalaiskyliä. Tätä aluetta kutsuttiin Metsä-Lapiksi, sen sijaan pohjoisemmassa Villissä-Lapissa saamelainen oli säilyttänyt elinkeinonsa.

Kuzmin, Denis, 2013, Saamelainen asutus Karjalassa: https://www.sgr.fi/susa/94/kuzmin.pdf

Lang, Valter, Homo Fennicus – Itämerensuomalaisten etnohistoria, SKS, 2020.

Piha, Minerva, Eteläsaamelaiset rautakautisessa Pohjolassa – Kielititieteellis-arkeologinen näkökulma, Turun yliopiston julkaisuja, Turku 2020.