Nousun suku Archives - Tekstin aura

Uudisasukas ei rakentanut Nousun savua -kirjan kansi — Historiakirja, tietokirja ja sukukirja Kemikylän lapinkylästä (Savukoskesta).

Onko mahdollista, että Sotkajärveltä ei saapunutkaan kolmea veljestä Kemikylään? Tulemista ei tue ainakaan tieto, ettei veljesten isää Hannua löydy Kuolajärven voudintileistä. Itse asiassa on mahdollista, että hän olisi ollut tulokas. Kaksi faktaa voivat ohjata tulkintaa tunnistamaan Hannun Kemikylän voudintileistä. Ensiksi Matti Hannunpoika Nousu ja Anna Juhontytär vihittiin vuonna 1699. Kirjauksessa kerrotaan, että he olivat samasta kylästä. Saamelaisilla oli käytäntö, ettei aviopari saa olla toisilleen sukua, ei edes pikkuserkkuja. Toiseksi vuonna 1638 Hannu Hannunpojan osallistui valitukseen talonpoikien harjoittamasta kalastuksesta ja kaskeamisesta lappalaisten mailla. Tuskin hän olisi päässyt tekemään sitä, jos hän olisi saapunut Kemikylään vuosi kaksi aikaisemmin. Tämä tieto syventää näkökulman aikamäärettä.

Kemikylän voudintileistä olen muodostanut Anna Juhontyttären sukupuun: Anna Juhontytär / Juho Heikinpoika / Heikki Hannunpoika / Hannu (Måns / Vallia) Iänjoutsinpoika / Iänjoutsi Tennonpoika / Tenno Tuutianpoika.

Jos Anna ja Matti ovat olleet vähintään kolmansia serkkuja, etsisin Kemikylän voudintileistä Hannu Iänjoutsin aikalaista, jonka nimi on Hannu eikä hänellä ole tileistä tunnistettuja poikia. Sellainen on Hannu (Måns) Päiviänpoika. Hän oli Hannu Iänjoutsin serkku. Molemmissa sukuhaaroissa esiintyy usein nimet Piettar, Hannu ja Juho (l. Iänjoutsi). Hannu Päiviänpoika ei ole voinut lähteä Kuolajärvelle, koska hän oli maksanut Kemikylässä lapinveroa samaan aikaan, kun (arvioni mukaan) veljekset syntyivät.

Matti Hannunpoika Nousun sukupuu: Matti Hannunpoika / Hannu Hannunpoika / Hannu Hannunpoika / Hannu (Måns) Päiviänpoika / Piettar (Pekka/Päiviä) Tennonpoika / Tenno Tuutianpoika.

Nousun suvun sukujuuret palautuvat Kemikylän aivan ensimmäisiin asujiin.

Vuonna 1886 Nousulla kuten muuallakin Kemikylässä muisteltiin uudisasukkaiden saapumista. Muistitieto ei yltänyt ainakaan tietoisesti lappalaisaikaan. Vuoden 1564 jälkeen Tenno Tuutianpoika lähti Kemikylästä Kuolajärvelle. Tuohon aikaan Kuolajärven talvikylä sijaitsi Tenniöjärven tuntumassa. Hänellä oli kolme poikaa, Piettar, Teutia (Antti) ja Iänjoutsi (Juho), joista Kuolajärven ja Kemikylän voudintilien mukaan Teutia palasi Kemikylään takaisin heti 1580 jälkeen. Toiset kaksi veljestä saivat Kemikylässä nautintamaan käyttöönsä pian sen jälkeen.

Lähde:

Andersson, G. A. Kemijärven pitäjien vaiheita, Lapin Kansan kirjapaino 1957, s. 38.
Kemijärvi vihityt 1699: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1698-1710_ik198/1.htm
Kemikylän voudintulit 1563–1620
Kemikylän henkikirjat 1643–1730
Kuolajärven voudintilit 1572–1620

Dosentti Elina Salmela on julkaissut Kalmistopiirin sivustolla artikkelin, joka käsittelee sukulaisuutta geenitutkimuksen näkökulmasta. Artikkelin mukaan kaikki esivanhempien geenit periytyvät viidenteen sukupolveen saakka. Sen jälkeen periytyvyys heikkenee nopeasti seuraavien sukupolvien osalta. Teoreettinen maksimi havaita vielä sukulaisuutta on kahdeksannen sukupolven kohdalla.

Laadin artikkelissa esitetyn taulukon innostamana sukuni esityksen. Sen vasemmalla puolella oleva numerointi ilmaisee sukupolvea.

0 minä (1964–)
1 Leevi Kristian Hannula (1934–2003) puolisoineen
2 Ande August Hannula (1907–1959) puolisoineen: talollinen
3 Kalle Reeti Juhonpoika Hannula (1876–1945) puolisoineen: talollinen
4 Juho Juhonpoika Hannula (1827–1901) puolisoineen: talollinen
5 Juho Hannunpoika Nousu eli Hannula (1794–1874) puolisoineen: talollinen —> 100 % periytyvää yhteistä dna:ta

6 Hannu Juhonpoika Nousu (1747–1822) puolisoineen: talollinen —> 99,7 % periytyvää yhteistä dna:ta
7 Juho Hannunpoika Nousu (1725–1801) puolisoineen: talollinen —> 97 % periytyvää yhteistä dna:ta
8 Hannu Matinpoika Nousu (1700–1760) puolisoineen: metsälappalainen —> 86 % periytyvää yhteistä dna:ta

9 Matti Hannunpoika Nousu (1677–1750) puolisoineen: metsälappalainen —> 67 % periytyvää yhteistä dna:ta
10 Hannu Hannunpoika (Nousu) (n. 1639–1694) puolisoineen: metsälappalainen —> 46 % periytyvää yhteistä dna:ta
11 Hannu Hannunpoika (n. 1618–1643 jälkeen) puolisoineen: metsälappalainen —> 29 % periytyvää yhteistä dna:ta
12 Hannu Hannunpoika puolisoineen: metsälappalainen —> 17 % periytyvää yhteistä dna:ta
13 Iänjoutsi (Hannu) Aikianpoika puolisoineen: metsälappalainen —> 10 % periytyvää yhteistä dna:ta
14 Aikia Aikianpoika puolisoineen: metsälappalainen —> 5 % periytyvää yhteistä dna:ta

Periytyvä yhteinen dna tarkoittaa esivanhempien osuutta, joilta on dna:ta peritty. Esimerkiksi neljännentoista sukupolven esivanhemmilta on peritty 5 % heidän dna:staan.

Eräillä esivanhemmillani oli täysin saamelainen dna vielä yhdeksän sukupolvea sitten. Puolison valintaan vaikutti käsitys, ettei tämän saanut olla liian läheistä sukua tai leskeytynyt sukulainen avioliiton kautta. Hannu Matinpoika Nousun puolison Kristiinan isoisä oli suomalaista Viirin (Viiripään) sukua. Juho Hannunpoika Nousulla, hänen pojallaan Hannulla ja hänen pojallaan Juholla oli suomalainen vaimo, mistä seurasi, että saamelais-dna puolittui jokaisen jälkipolven aikana. Kolmessa seuraavassa sukupolvessa suvun miehet valitsivat puolisoikseen naisia, joiden esivanhempina oli ollut sekä suomalaisia että saamelaisia.

Suvun asetelman tutkimisen soveltuvat parhaiten isälinja- ja etäserkkutesti. Isälinjatestin avulla seurataan Y-kromosomien ylisukupolvista ketjua pojalta isälle. Etäserkkutestin avulla tunnistetaan sukupuun eri haarojen mies- ja naisgeenisukulaisia. Mutaatiot paljastavat sukulaisuuden, koska ne periytyvät.

Lähde:
https://kalmistopiiri.fi/2022/08/23/olenko-sukua-euran-emannalle-muinaisyksiloiden-nykysukulaisten-tunnistaminen-geneettisesti/

Avainsana: Nousun suku

Jälkikirjoitus

Viimeiset 300 vuotta vaikuttavat geeneissäni