Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen Kemijärven tietokannan syntyneet-vihityt-kuolleet 1698–1746 sivuilta olen poiminut tietoja Kemikylän asukkaista. Syntyneiden lisäksi on mainittu heidän kumminsa, vihittyjen tietoja yhdistämällä esim. Genin tietoihin tunnistetaan puolisoiden suvut ja kuolleissa usein mainitaan lapsen nimi, jota ei ole ilmoitettu esim. Genissä. Vaikeutena liennyt yhdistää lapsi hänen perheeseensä. Koottuani kirjassani “Uudisasukas ei rakentanut Nousun savua” Kemikylän suvut ja perheet, yhdistämisen yrittäminen kävi mielekkäämmäksi. Aloitetaan Kuolleiden luettelosta.
Kuolleiden luettelo sisältää nimet vuodesta 1698–1710. Tämän jälkeen Kemikylän kuolleita ei ole nimetty Kemijärven listoissa, vaikka siellä onkin Kuolajärven lappalaisia.
[kuva 21]:
15.8.1705 Kemikylä Lisbetha Erkintytär.
22.8.1705 Kemikylä Elsa Erkintytär.
11.7.1706 Kemikylä Kirsti Pekantytär.
13.7.1706 Kemikylä Antti Antinpoika.
15.7.1706 Kemikylä Kirsti, Hannu Pekanpojan tytär.
Lisbetha ja Elsa Erkintyttäret lienneet Ulmajansuunmaalla eläneen uudisasukas Erkki Telniön tyttäriä. Muita Erkki-nimisiä miehiä ei Kemikylässä asunut vuoden 1705 vaiheilla henkikirjojen mukaan. Kirsti Pekantytär liennyt lappalainen. On muutamia vaihtoehtoja nimetä hänet kylän eri kotakuntiin, mutta sopivan ikäinen isäehdokas olisi ollut vuonna 1696 edesmennyt Pekka Tuomaanpoika. Antti Antinpoika liennyt lappalaisen Kirsti Antintyttären veli. Kirsti avioitui Iivari Jönsön kanssa muutamaa kuukautta ennen veljensä kuolemaa. Listan viimeinen Kirsti oli lappalaisen Hannu Pekanpojan tyttären nimi. Hannu taas oli kymmenisen vuotta aikaisemmin nälkään menehtyneen Iivari Pekanpojan veli, siten Kirsti oli Anna Nousun serkku.
Vihittyjen luettelo ei sisällä kemikyläläisten osalta 1710-lukua. Tuossa vaiheessa kylä tuntuu pysähtyneen. Mahdollisesti ei ollut 1690-luvulla syntyneitä nuoria, jotka olisivat perustaneet perheitä ja siksi ei myöskään syntynyt kylään lapsia. Sen sijaan kanssakäyminen kuolajärveläisten kanssa kävi varsin vilkkaana.
21.5.1699 Matti Hannunpoika Nousu Kemikylästä ja Anna Juhontytär samasta kylästä. [kuva 1]
1.4.1706 Iivari Jönsö Kuolajärveltä ja Kirsti Antintytär Kemikylästä. [kuva 2]
27.12.1720 Hannu Matinpoika Nousu Kemikylästä ja Kuolajärveltä Kristiina Juhontytär Saija, joka oli Kaapo Saijan sisko. [kuva 51]
20.2.1726 Marketta Martintytär Nousu Kemikylästä ja Iivari Tuomaanpoika Miulus Kuolajärveltä, joka oli Pekka Tuomaanpojan ja Marketta Tuomaantyttären veli. Marketta oli Hannu Juhonpoika Jönsön puoliso ja tämä Iivari Jönsön veli. [kuva 52]
Syntyneiden luettelossa kummit oli ryhmitelty sukupuolen mukaan. Vasemmalla puolella olivat miehet ja oikealla naiset. Kummeina saattoivat toimia avioparit tai naimattomat, mutta he tunnustivat luterilaisuutta, olivat täysi-ikäisiä ja taitoivat katekismuksen. Kummien määrä oli kahdesta kuuteen. Kummeina ovat voineet toimia perheen luotetut, ystävät ja sukulaiset. Vuoteen 1721 saakka täysi-ikäinen oli vähintään 15-vuotias ja sen jälkeen 21-vuotias.
20.10.1706 syntyi Elsa, Matti Nousun tytär. Kummeina Martti Nousu, Susanna Elsantytär, Pekka Halonen ja Elsa Mikontytär. [kuva 13]
Jos kummiksi nimetty Pekka Halonen oli Pikkuarajärven rannalla asuneen Heikki Värriön poika, olisi tämän pitänyt syntyä viimeistään vuonna 1691. Asia ei liene sillä tavalla. Erkki Telniön poika Pekka taas syntyi samana vuonna kuin Elsa, jolloin kummi-Pekka on ollut ulkopaikkakuntalainen. Asetelma kertoo lappalaisten ja suomalaisten luontevasta yhdessäelämisestä 1700-luvun alussa.
7.2.1706 syntyi Brita, Martti Nousun tytär. Kummeina Matti Nousu ja Anna Juhontytär sekä Matti Matinpoika ja Anna Hannuntytär. [kuva 13]
21. 7.1717 syntyi Johannes, Kaapo (Juhonpoika) Saijan ja Kaisa Oulantytär (nuoremman) Tennon lapsi, Kummeina Martti Nousu, Heikki Heikinpoika, Matti Ollinpoika, Marketta Juhontytär, Kaisa Ollintytär ja Kaisa Matintytär. [kuva 57]
3. 2.1718 syntyi Elsa, Tuomas Miuluksen lapsi. Kummeina Hannu Pekanpoika, Inkeri Pekantytär, Heikki Erkinpoika, Kirsti Antintytär, Anna Iivarintytär. [57]
Hannu Pekanpoika saattaa olla Hannu Piettarinpoika, jota patronyymia olen käyttänyt Kemikylän vuoden 1643 henkikirjasta alkaen siinä olleen kirjauksen mukaan. Kirsti Antintytär lienee miehensä kautta Jönsö sekä Anna Iivarintytär sukunimeltään Nousu.
17.10.1719 syntyi Juho, Iivari Juhonpoika Jönsön ja Kirsti Antintyttären (synt. Kemikylässä) lapsi, Kummina Elsa (Hannuntytär) Nousu, Heikki Ahonen, Kalle Oinas, Hannu Ollinpoika, Kristiina Pallari ja Marketta Martintytär. [kuva 57]
Kummi Elsa Nousu oli Matti ja Martti Nousun sisko, joka asui Kemikylässä Kehtomaalla vielä loppuvuodesta 1719. Pian sen jälkeen hän muutti perheineen Sodankylään.
7.5.1727 syntyi Elsa, Pekka Miuluksen lapsi. Kummeina Niilo Jouni, Maria Halonen, Paavo Luiro, Brita Siivola, Juho Heckman, Marketta Nousu. [65]
16.2.1728 syntyi Hannu, Hannu Miuluksen lapsi. Kummeina Olli Tohmo, Maria Ollintytär, Matti Kostamu, Marketta Nousu, Paavo Halonen, Marketta Luiro. [65]
17.7.1728 syntyi Anna, Tuomas Miuluksen lapsi. Kummeina Olli Tohmo, Maria Heikintytär, Niilo Jouni, Walpuri Pekantytär, Lauri Halonen, Elsa Nousu (Matintytär). [66]
7. 2.1730 syntyi Juho, Pekka Tuomaanpoika Miuluksen ja Marketta Juhontytär Saijan lapsi. Kummeina Hannu (Matinpoika) Nousu, Pekka Koria, Marketta Tenno, Kaisa Tenno ja Agneta Miulus. [kuva 66]
19.12.1730 syntyi Maria, Matti Oulanpoika Kallungin eli Aatsingin (Tuomas Törmäsen isä) ja Kaisa Matintytär Sotkan tytär. Kummeina Marketta Nousu (Matintytär), Malin Antintytär, Pekka Halonen ja Iivari Miulus. [kuva 67]
1750-luvun lopulla Maria Aatsinki kävi Olli Hannunpoika Nousun vaimoksi. Olli perusti Kuoskun kantatalon. Kaisa Sotka kävi toisen kerran avioon Pekka Hannunpoika Nousun kanssa. Pekka muutti äitinsä kanssa Hannu Nousun kuoltua Kuusamoon, jossa tapasi vaimonsa. Pekka Nousun toinen vaimo oli Elsa Matintytär Tenno, joka oli Hannu Oulanpoika (nuoremman) Tennon pojantytär.
Kummina toiminut Pekka Halonen liennyt Erkki Telniön poika Pekka, joka avioitui Kittilään ja otti sukunimekseen Pulli vuonna 1731.
13. 5.1733 syntyi Olli, Matti Sotkan lapsi. Kummeina Martti Nousu, vaimo Elsa, Antti Keitsa, vaimo Kaisa (Heikintytär Mursu), Sigfried Halonen (Erkki Telniön poika) ja Elsa Nousu (Matintytär). [kuva 68]
Oliko Matti Sotka Kaisa Matintytär Sotkan lähisukulainen? Hän ei kuitenkaan asunut Kemikylässä, vaikka kaikki kummit olivatkin sieltä kotoisin. Jokin yhteys Matti Sotkalla oli Kemikylään. Vertailtaessa Olli Sotkan ja Maria Aatsingin kummeja, on päällekkäisyyksiä Nousun ja Telniön suvuissa. Mahdollisesti Matti Sotka asui Kuolajärvellä.
28.4.1735 syntyi Erkki, Erkki Erkinpoika Märkäjärven lapsi. Kummeina Martti Nousu, Elsa Tenno, Hannu Hannunpoika, Aili Kaikkonen, Antti Peuna ja Liisa Kärppä. [kuva 70]
Genin mukaan Märkäjärvi-nimeä on käytetty Tennon Oula-veljesten sukupolven yhteydessä sekä nuoremman Oulan Hannu-pojan yhteydessä. Se on saanut nimen asuinpaikasta. Erkki Märkäjärvi oli Märkäjärven talosta, mutta ei ollut sen isäntä.
Kummiluettelossa Martti Nousun oikealla puolella on nimi Elsa Tenno. Elsa saattaa olla Martti Nousun puoliso, joka on elänyt noin 1680–1743. Mahdollinen vastaavuus olisi Genin mukaan Elina Saarantytär Tenno, jolla oli Brita niminen sisko. Genin tiedot ovat sisaruksista niukat. Sen sijaan kun verrataan Saaran ja hänen veljiensä Oula vanhemman ja Oula nuoremman lasten nimiä Martti Hannunpoika Nousun lasten nimiin, on yhtenevyys merkittävä. Martin viiden lapsen kaimoja ovat vanhemman Oula Tennon neljästä lapsesta Marketta ja Saara, nuoremman Oula Tennon neljästä lapsesta Kaisa ja Marketta sekä Saara Tennon kahdesta tiedetystä lapsesta Brita. Kääntäen Martti Nousun neljän tyttären nimet olivat myös Tennon sisaruksilla. Lisäksi vuonna 1717 Martti Nousu oli Kaisa Oulantytär (nuoremman) Tennon lapsen kummisetä. Siksi voi nostaa esille ajatuksen, että Martti Nousun vaimon suku olisi Tenno.
Miuluksen neljä veljestä olivat lapsiensa Nousun kummeja jopa yli kymmenen vuotta vanhempia. Suvut olivat olleet pitkään erityisissä väleissä, ehkä jo Hannu Hannunpoika Nousun ajoilta.
Iivari Jönsön puoliso Kirsti Antintytär oli läheinen Elsa Hannuntytär Nousulle jo ennen muuttoaan Kemikylästä Kuolajärvelle.
Tuomas Aatsinki eli Törmänen oli suvultaan tuttu Nousun suvulle jo hänen isänsä Matti Oulanpojasta alkaen. Hannu Hannunpoika Nousu otti Tuomaan ottopojakseen, ja tämä peri aikanaan Törmäsen savun. Se kertoo paljon sukujen lämpimistä väleistä.
Saijan ja Nousun suvut ovat kietoutuneet ajansaatossa yhteen Kaapo Juhonpoika Saijan ja hänen siskonsa Kristiinan ajoista. Kristiinasta tuli Hannu Matinpojan puoliso ja Kaapon eräät jälkeläiset jatkoivat Nousun kylässä Törmäsen talon pitoa 1800-luvulla.
Matti Sotka liennyt tulokas Kuolajärvellä. Tästä huolimatta molemmat Nousun suvut asettuivat Sotkan pojan kummeiksi. Eleellä sidottiin sukuja lähemmiksi.
Lähteet:
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1510
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1511
Jätä kommentti