1500-luvulla Kuolajärven asutus keskittyi Tenniöjärvelle ja Tulppion seudulle. Kemikylän ensimmäisillä asukkailla oli vaihtunut kylä ilman, että he vaihtoivat asuinkenttäänsä. Kemikylä oli saanut asukkaansa lähes jokaisesta Kuolajärven suvusta, joista osa tunnetaan saamelaisnimistään tänäkin päivänä eli Kallungista, Tennosta ja Peunasta sekä Sarrista/Saijasta, Keriusta, Miuluksesta/Mujosta, Koriasta ja Harista.
1620-luvun jälkeen Kuolajärven asutus levittäytyi ja talvikylän paikka vaihtui Tenniöjärveltä Sallansuuhun mahdollisesti väestön lisääntymisen ja nautintamaiden hajaannuttamisen vuoksi. Ainoastaan pohjoisin osa oli periferiaa. Kuolajärven sukujen esi-isät asuttivat nautintamaitaan: Aikia Aripäivänpojan jälkeläiset Kallunkijärveä, Sarre Päiviänpojan jälkeläiset Märkäjärveä, Päiväsarria Ikäpäivänpojan jälkeläiset Onkamojärveä sekä Hannu ja Tenno Aikianpoikien jälkeläiset Sarivaaran seutua sekä Kuolajärveä, Sotkajärveä, Tenniöjärveä ja Tenniöjoen latvaa. Nautintamaiden keskellä oli talvikylän alue.
Kemikylässä ylöskirjatun muisteluksen mukaan kolme veljestä saapui kylään Sotkajärveltä. Tieto rajaa vaihtoehtoja mitä sukua veljekset olivat. He olivat Hannu tai Tenno Aikianpojista polveutuneita. Tuohon aikaan saamelaisperheellä oli tyypillisesti kahdesta kolmeen poikaa eri Kuolajärven henkikirjojen mukaan. Myös tämä tieto toimii mahdollisuuksien rajaajana. Se karsii pois kaikki kotakunnat, joissa oli kolme poikaa. Väestön määrä pysyi kylässä vakiona, koska maa ei elättänyt enempää lappalaiselinkeinoa harjoittamalla. Rajaukseen sopivat Olli Hannunpoikaan, Jöns Hannunpoikaan ja Martti Tennonpoikaan. Nimistö toimii vaihtoehtojen karsijana niin ikään, koska saamelaiset kunnioittivat edesmenneitä sukulaisiaan antamalla lapsilleen heidän nimiään. Samat nimet kertautuivat suvussa. Juho, Hannu ja Piettar Hannunpojat vaikuttavat olevan lähimpiä sukulaisia Tuomas Jonssinpojalle. Jöns Hannunpoika ei voi olla veljesten isä, koska hänellä olisi ollut silloin neljä poikaa. Tulkinta edellyttääkin oletusta, että veljesten isä olisi ollut Hannu Hannunpoika. Etunimen saa veljesten isännimestä ja patronyymin Tuomaan isän patronyymistä. Hannu Hannunpoikaa ei kuitenkaan ole 1610–1620-lukujen voudintileissä eikä 1643 henkikirjassa. Hänen poikansa Juho sen sijaan saattaa olla kirjattu vuosien 1674–1687 Kuolajärven henkikirjoihin. Hän oli voinut olla paluumuuttaja. Asetelma ei kuitenkaan ole tavaton, sillä vastaavasti erästä Jöns Jönssinpoikaakaan ei oltu kirjattu vuoden 1667 eikä sen jälkeisiin Kuolajärven henkikirjoihin, vaikka hänen poikansa olivat. Jöns oli mahdollisesti tulokas Sompiosta ja saanut vaimon Harin suvusta. Eräs Jons Jonsinpoika oli kirjoilla Sompiossa verovuosina 1678 ja 1679.
Jos Hannu ei ollut Olli ja Jöns Hannunpoikien veli, hän oli ollut tulokas ja saanut puolisokseen heidän siskonsa ja alkanut asuttaa Sotkajärveä. Mahdollista on sekin, ettei Hannu koskaan saapunut Kuolajärvelle, mikä kylän voudintileissä näyttäytyisi samalla tavalla näkymättömyytenä.
Lähteet:
Kuolajärven voudintilit 1598–1620
Kuolajärven henkikirjat 1643 ja 1667–1704
Sompion henkikirjat 1667–1698