Vuoteen 1567 mennessä Kemikylän verolappalaista neljä oli vaihtanut kylää Kuolajärvelle ja yksi uusi oli tullut Sompiosta. Vuosien 1568–1581 väliltä ei ole Kemikylästä voudintilejä, mutta Kuolajärven tilien avulla voidaan hahmottaa muuttoliikettä kylien välillä. Suunta kääntyi Kemikylään 1580-vaihteessa. Vuoden 1582 Kemikylän voudintilissä on viisi lappalaista, jotka olivat saapuneet Kuolajärveltä. Osa heistä oli palannut isiensä maille. Vuonna 1586 Kemikylässä notkahti verolappalaisten määrä, joka elpyi seuraavana vuonna. Silloin oli kirjoilla yksi lappalainen keskimäärän ollessa 5–7 verollista. Tässä ajankohdassa ovat vihavenäläiset voineet tuhota Murharovassa sijainneen lappalaisten talvikylän, mitä vanha kansa on muistellut. Kemikylässä verollisten määrä puolittui kolmeen vuonna 1592 ja elpyi loivasti siten, että vuosina 1598 ja 1599 oli yhteensä 8 miestä, joista kuusi lappalaista sai käyttöönsä nautintamaita ensi kerran. Heistä kaksi oli saapunut Kuolajärveltä.
Kemikylä 1582–1595
Teutia (Olli) Utin(Utijoutsin)poika (1582, 1583–1585, 1586, 1587, 1588, 1589–1591, 1592, 1593, 1594, 1595) <— Saapunut Kuolajärveltä (jossa oli verolla 1576–1580)
Mieliä (Mikko, Mielikirja) Morottanpoika (1582, 1583–1585, 1587, 1588, 1589–1591, 1595) <— Saapunut Kuolajärveltä (jossa oli verolla 1577–1580)
Iivari Ikäpäivän(Ikiän)poika (1582, 1583–1585) <— Saapunut Kuolajärveltä (jossa oli verolla 1572–1581)
Iänjoutsi (Lauri) Aikasarrianpoika (1582, 1583–1585, 1587, 1588, 1589–1591, 1593, 1594) <— Saapunut Kuolajärveltä (jossa oli verolla 1572–1577)
Jupikka Aikasarrianpoika (1589–1591) Tapettiin Pitkän vihan aikana.
Tuutia Aikasarrianpoika (1595) Ei lähtenyt Kuolajärvelle eikä Sompioon.
Teutia Tennonpoika (1582, 1588, 1589–1591, 1592, 1593, 1594) <— Saapunut Kuolajärveltä (jossa oli verolla 1578–1580)
Pekka (Päiviä) Tennonpoika (1583–1585, 1595)
Antti Tennonpoika (1583–1585, 1587, 1595)
Iänjoutsi Tennonpoika (1588, 1589–1591, 1592, 1593, 1594)
Mahdollisesti kyseessä on kolme eri henkilöä, jossa Teutian kristillinen nimi olisi Antti.
Iäntauka Torianpoika (1582) Ei lähtenyt Kuolajärvelle eikä Sompioon.
Tuutia Ionssinpoika (1587) Tulokas, vaikka Kuolajärven tilissä nimeä ei olekaan. Sen sijaan tilissä nimetään isä Ions Tuutianpoika.
Verovuoteen 1606 mennessä Kemikylään oli muuttanut viisi lappalaista Kuolajärveltä ja 1615–1620 välillä Sompiosta kaksi, joista toinen palasi kolmen vuoden päästä. Vasta tässä vaiheessa Kemikylä oli saanut Sompiosta pari asukasta, vaikka kylä muodostettiin ennen vuotta 1563 Sompion ja Kuolajärven alueista. Luonnollisena rajavesistönä oli toiminut Kemijoki siihen saakka. Yksi kemikyläläinen oli siirtynyt Sompioon 1619.
Lähteet:
Kemikylän voudintilit 1563–1620
Kuolajärven voudintilit 1563–1620
Sompion voudintilit 1563–1620
Kemin Lapissa vuosina 1642–1645 verolappalaisten määrä kaksinkertaistui parikymmentä vuotta aikaisemmasta määrästä. Selittääkö sitä paremmin luonnollinen kasvu vai muuttoliike? Kemikylän vuoden 1620 voudintiliin oli kirjattu kahdeksan verolappalaista. Vuoden 1643 henkikirjaan 21 verolappalaista, joista seitsemällä oli nautintamaat käytössä jo 1610-luvulla. Heillä oli kymmenen poikaa omilla nautintamaillaan. Samaa ikäluokkaa kuin nämä seitsemän oli kaksi verolappalaista – edesmenneitä vuonna 1643 – joilla oli kaksi poikaa pitämässä nautintamaita. Lisäksi oli kaksi vanhempaa verolappalaista, jotka lienevät saaneet nautintamaansa vuoden 1620 jälkeen ja kaksi vuoden 1643 verotietoihin merkittyä verolappalaista, joka olivat saapuneet Kuolajärveltä 1630-luvulla. Vuonna 1646 Kemikylän verolappaisia oli enää 12. Vähentyminen oli luonnollinen. Ikääntyneet lappalaiset, joita oli tässä joukossa yhdeksän, olivat edesmenneet tai maksukyvyttömiä vuonna 1646. Sen sijaan 1630-luvun loppupuolella, viimeistään ennen vuotta 1642 nautintamaansa saaneet lappalaiset asuttivat veromaitaan. He olivat Olli Piettarinpoika, Heikki Hannunpoika, Erkki Erkinpoika, Lauri Antinpoika, Matti Päiviänpoika, Antti Tapaninpoika, Tuomas Ollinpoika, Hannu Ollinpoika, Mikko Ollinpoika, Olli Hannunpoika, Hannu Hannunpoika ja Piettar Hannunpoika. Heistä ainoastaan Olli Hannunpoika jatkoi asuinkenttänsä pitoa vielä 1667. Hän toimi tuolloin Kemikylän nimismiehenä. Koko sukupolvi oli vaihtunut siihen mennessä nuorempaan. Ainakaan Kemikylä ei saanut uutta väkeä alueelle suuntautuneesta muuttoliikkeestä tuona aikana lukuunottamatta Sotkajärveltä saapuneita kolmea veljestä. Luonnollinen kasvu selitti väestön lisääntymisen suurimmalta osin.