Pitkä viha Archives - Tekstin aura

9.7.2023tekstinaura Ei kommentteja

Kemikylässä verovuosina 1563–1620

Uudisasukas ei rakentanut Nousun savua -kirjan kansi — Historiakirja, tietokirja ja sukukirja Kemikylän lapinkylästä (Savukoskesta).

Vuoteen 1567 mennessä Kemikylän verolappalaista neljä oli vaihtanut kylää Kuolajärvelle ja yksi uusi oli tullut Sompiosta. Vuosien 1568–1581 väliltä ei ole Kemikylästä voudintilejä, mutta Kuolajärven tilien avulla voidaan hahmottaa muuttoliikettä kylien välillä. Suunta kääntyi Kemikylään 1580-vaihteessa. Vuoden 1582 Kemikylän voudintilissä on viisi lappalaista, jotka olivat saapuneet Kuolajärveltä. Osa heistä oli palannut isiensä maille. Vuonna 1586 Kemikylässä notkahti verolappalaisten määrä, joka elpyi seuraavana vuonna. Silloin oli kirjoilla yksi lappalainen keskimäärän ollessa 5–7 verollista. Tässä ajankohdassa ovat vihavenäläiset voineet tuhota Murharovassa sijainneen lappalaisten talvikylän, mitä vanha kansa on muistellut. Kemikylässä verollisten määrä puolittui kolmeen vuonna 1592 ja elpyi loivasti siten, että vuosina 1598 ja 1599 oli yhteensä 8 miestä, joista kuusi lappalaista sai käyttöönsä nautintamaita ensi kerran. Heistä kaksi oli saapunut Kuolajärveltä.

Kemikylä 1582–1595

Teutia (Olli) Utin(Utijoutsin)poika (1582, 1583–1585, 1586, 1587, 1588, 1589–1591, 1592, 1593, 1594, 1595) <— Saapunut Kuolajärveltä (jossa oli verolla 1576–1580)

Mieliä (Mikko, Mielikirja) Morottanpoika (1582, 1583–1585, 1587, 1588, 1589–1591, 1595) <— Saapunut Kuolajärveltä (jossa oli verolla 1577–1580)

Iivari Ikäpäivän(Ikiän)poika (1582, 1583–1585) <— Saapunut Kuolajärveltä (jossa oli verolla 1572–1581)

Iänjoutsi (Lauri) Aikasarrianpoika (1582, 1583–1585, 1587, 1588, 1589–1591, 1593, 1594) <— Saapunut Kuolajärveltä (jossa oli verolla 1572–1577)
Jupikka Aikasarrianpoika (1589–1591) Tapettiin Pitkän vihan aikana.
Tuutia Aikasarrianpoika (1595) Ei lähtenyt Kuolajärvelle eikä Sompioon.

Teutia Tennonpoika (1582, 1588, 1589–1591, 1592, 1593, 1594) <— Saapunut Kuolajärveltä (jossa oli verolla 1578–1580)
Pekka (Päiviä) Tennonpoika (1583–1585, 1595)
Antti Tennonpoika (1583–1585, 1587, 1595)
Iänjoutsi Tennonpoika (1588, 1589–1591, 1592, 1593, 1594)

Mahdollisesti kyseessä on kolme eri henkilöä, jossa Teutian kristillinen nimi olisi Antti.

Iäntauka Torianpoika (1582) Ei lähtenyt Kuolajärvelle eikä Sompioon.

Tuutia Ionssinpoika (1587) Tulokas, vaikka Kuolajärven tilissä nimeä ei olekaan. Sen sijaan tilissä nimetään isä Ions Tuutianpoika.

Verovuoteen 1606 mennessä Kemikylään oli muuttanut viisi lappalaista Kuolajärveltä ja 1615–1620 välillä Sompiosta kaksi, joista toinen palasi kolmen vuoden päästä. Vasta tässä vaiheessa Kemikylä oli saanut Sompiosta pari asukasta, vaikka kylä muodostettiin ennen vuotta 1563 Sompion ja Kuolajärven alueista. Luonnollisena rajavesistönä oli toiminut Kemijoki siihen saakka. Yksi kemikyläläinen oli siirtynyt Sompioon 1619.

Lähteet:

Kemikylän voudintilit 1563–1620
Kuolajärven voudintilit 1563–1620
Sompion voudintilit 1563–1620

3.7.2023tekstinaura Ei kommentteja

Sompiossa verovuosina 1555–1620

Sompion 1500-luvun jälkimmäistä puolta kuvaa sanat sukupolvien poispyyhkiytymisistä. Syy liennyt väestörakenteessa että olosuhteissa. Ruotsi ja Venäjä kävivät sotaa välillä 1570–1595. Aika tunnettiin Pitkän vihan nimellä. Ruotsin koillisraja oli rauhaton.

Kaikki 1560-luvulla ja useimmat 1570-luvulla nautintamaansa saaneet olivat edesmenneitä, rutiköyhiä tai sodan takia kotiseudulleen koskaan palaamatta jääneitä 1580 mennessä.

Verovuosina 1579–1580 asuinkenttiä nautti 10 saamelaismiestä. Yhtä vaille he olivat joko lopullisesti mailtaan paenneita tai edesmenneitä 1583 mennessä. Tästä joukosta Hannu Ikäpäivänpoika oli saanut nautintamaansa käyttöönsä vuonna 1580. Kaksi vuotta myöhemmin varttui ja asettui asuinkentälleen nuorukainen Mieliä Ollinpoika. Verovuonna 1598 hän toimi kylän ensimmäisenä nimismiehenä. 1582 Sompio sai kaksi tulokasta, Tuutian pojat Akkian ja Kuivian. He eivät tulleet Kemikylästä.

Verovuosien 1593 ja 1594 välillä oli Sompion lappalaisten keskuudessa käynyt jälleen väestökato. Vuosina 1590–1593 asuinkenttinsä antimia nautti 8 verolappalaista. Vuonna 1594 neljä oli joko edesmennyt tai lopullisesti kylästä lähtenyt. Nuori Heikki Ikäpäivänpoika, jonka suku oli alkuperäisiä sompiolaisia, sai ainoana asuinkentän käyttöönsä tuona vuonna.

Vuonna 1598 Sompiossa oli kuusi veroa maksavaa lappalaista. Seuraavana vuonna ainoastaan nimismies Mieliä Ollinpoika oli heistä jäljellä. Samana vuonna asuinkentille asettui kuusi uutta miestä, joista yksi eli Matti Torianpoika oli tulokas. Tuskin hän oli saapunut Kemikylästä. Eräs tämän joukon jäsenistä tunnettiin Aikia Ikämielenpoikana eli Akmeelina. Tämä ryhmä muodosti 1600-luvun alun sukupolven.

Aikia Ikämielenpoika oli kirjattu verotietoihin myös aikaisemmin vuosina 1565–1567. Tiedetään, että Akmeeli oli pitkäikäinen. Jos oletetaan, että hän olisi syntynyt noin 1545 vaiheilla, olisi hän 1600-luvun vaihteessa ollut muutaman vuoden yli 50-vuotias. Lovinoita Turvainen eli Torvia Ollinpoika, jolla oli Sompiossa asuinkenttä vuosina 1555–1564, oli toiminut Akmeelin nuoruudessa hänen mestarinaan.

Vuonna 1599 saapuneista neljän miehen kuudella jälkeläisellä oli nautintamaa käytössä 1620 mennessä ja heistäkin vain kaksi maksoi veroja vielä vuonna 1643. Lisäksi kaksi tulokasta oli saapunut Sompioon 1610-luvulla. Molemmilla oli poika nimettynä vuoden 1643 voudintilissä.

Lähde:

Sompion voudintilit 1555–1620.

7.5.2022tekstinaura Ei kommentteja

Murharova

Kirjassaan Tietoja Sodankylän ja Kittilän pitäjien aikaisemmista ja myöhemmistä vaiheista G. A. Andersson on kuvaillut 1800-luvun lopulla Kemikylässä muisteltua legendaa Murharovasta, jonka mukaan venäläiset tuhosivat saamelaiskylän. Sotajoukko oli saapunut kosto- ja ryöstöretkelle Kemikylään vuonna 1594 osana Ruotsin ja Venäjän Pitkän vihan pitoa. Vuoden saattaa päätellä Kemikylän 1595 voudintilistä. Tiliin oli kirjattu viisi verolappalaista, joista neljän merkinnät päättyivät kyseiseen vuoteen. Kun lappalaisen viimeisen verovuoden tietoa verrataan muihin Pitkän vihan vuosien 1570–1595 vastaaviin tietoihin, huomataan, että muutos on ollut varsin dramaattinen. Koska veriteko oli tapahtunut jokien jäästä vapautumisen jälkeen ja ennen kuin kemikyläläiset olivat ehtineet siirtyä kesäkylään Kemijärven rantaan, voidaan hyökkäys ajoittaa touko- kesäkuulle. Silloin naiset, lapset ja vanhukset olivat vielä jääneet leiriin miesten siirryttyä omille asuinkentilleen. Venäläiset saapuivat vesitse Nuortin kautta Sotajoelle, Sotataipaleen yli Vuohtijoen latvoille ja Kemijoelle, jonka rannassa oli saamelaiskylä Kairijoen suun vastapäätä. Kylä tuhottiin lähes viimeiseen asukkaaseen. Legenda antoi kaiken kunnian sompiolaiselle lovinoita Akmeelille ja hänen veljelleen, mutta ilmeisesti lappalaiset ja venäläiset olivat päätyneet yhteenottoon. Siinä yhteydessä mahdollisesti neljä Kemikylän saamelaismiestä sai surmansa. Tulkintani ei ole aukoton, koska ei ollut saatavilla kahden seuraavan vuoden voudintiliä. Hyökkäyksellä oli seurauksensa. Verovuosina 1598 ja 1599 asuinkentilleen kävivät ainoastaan kahden perhekunnan miehet, Iänjoutsi Aikasarrianpoika ja hänen kaksi poikaansa Hannu ja Vallia sekä veljekset Piera ja Antti Antinpojat, jonka isä Antti Tennonpoika oli yksi neljästä kahakassa menehtyneistä. Toiset kolme olivat Antin veli Päiviä, Mieliä Morottanpoika ja ensimmäistä vuottaan verolappaisena toiminut nuori Tuutia Aikasarrianpoika. Koska legendan mukaan vain kaksi raskaana ollutta naista jäi hyökkäyksessä henkiin, tarkoitti se sitä, että miltei koko kylän tuleva sukupolvi oli menehtynyt. Kolme iäkkäämpää kylän lappalaismiestä palasi asuinkentilleen ja kykeni veronmaksuun vasta vuosina 1601–1606 sekä vartuttuaan surmansa saaneen Päiviä Tennonpojan neljä poikaa asettuivat asuinkentilleen vuosina 1606–1610. Lisäksi Kuolajärveltä saapui kaksi tulokasta vuosina 1598–1599, yksi vuonna 1606 ja neljä vuonna 1616. Pitkän vihan jälkeen 1600-luvun alkuvuosille saakka oli ollut useita kato-, nälkä- ja hallavuosia. Seuraavan vuosikymmenen puolessa välissä alkoi kylässä nousukausi.